Salil eka, salil vika?

No niin. Nyt se aikataulu on sitten selvillä. Sain varmistuksen rugbytreenipäivistäni kesälle, samoin kesän céilí-kurssista, joten pystyin pähkäilemään kalenterin kanssa, mitkä päivät ovat vapaita sooloaskeleiden kertaamiseen.

Tavoitteeni on/oli, että saisin itseni sohvalta ylös ainakin kerran viikossa. Se on vähän, sillä kesään ei montaa kuukautta mahdu = ei myöskään montaa viikkoa. Mutta on se parempi kuin ei mitään. Jotenkin luotan siihen, että bussipysäkkitreenitkin auttavat - kertasin viimeksi tänään light double jigin ja osittain hornpipen bussia odotellessa. 

(Nauratti, että näytän varmasti siltä, että minulla olisi kiire vessaan. Ja minulla olikin. Mikä nauratti vielä vähän lisää.)

Eiks oo professionaalin näkönen plääni?

Koitin pähkäillä myös jonkinlaisen tuntirungon soolokertojani varten. Jos vain "kertaan jotain", aika menee siihen että pompin ympäriinsä vähän palan sieltä, toisen täältä, keskittymättä kunnolla mihinkään.

Edes epämääräisen tuntirungon avulla voisin etukäteen valmistautua käymään läpi tietyt tanssit, mikä ehkä auttaisi keskittymiseenkin. Tunti tulisi käytettyä tehokkaasti, eikä "No jos tähän nyt vaik kerran reelin vetäis" -haahuiluun.

Ainakin tämä on toiveena. Katsotaan kuinka muijan käy.

Kuin tilauksesta huomasin tänään, että irkkutanssisivusto Diddlyi.ie on postittanut kirjoituksen yksikseen harjoittelusta. (Jos haluat, voit lukea sen täältä.) Ihan hyviä huomioita ja vinkkejä, joten koitan yhdistää nämä omaan suunnitelmaani. Tässä nopeasti käännettynä ja tiivistettynä heidän neuvonsa.

1. Lämmittele vähintään 10-20 minuuttia (no tämä on ehkä itsestäänselvää, toim.huom).
2. Käy tanssisi läpi. Ideana on muistella askeleet ja lavaliikkeet, ja huomioida ne kohdat, jotka tarvitsevat vielä erityishuomiota.
3. Harjoittele yksittäisiä askeleita, ensin ilman musiikkia ja sitten musiikin kanssa. Kertaa tanssin osat vähintään 3-5 kertaa, ja kiinnitä huomiota tekniikkaan, aukikiertoon, rytmiin, jalkojen ristimiseen ja asentoosi. Jos siirtymät askeleesta toiseen ovat hankalia, kertaa niitäkin useita kertoja. "Välitavotteiden" asettamisesta on hyötyä. Esimerkiksi "En jatka eteenpäin ennen kuin olen onnistunut tässä kohdassa viisi kertaa perätysten".
4. Toista koko tanssi. Tee huomaamasi korjaukset. Tanssi kuten olisit kisalavalla.
5. Toista tanssi kahdesti perätysten, jotta kunto paranee. Jos treeneissä jaksat tehdä tanssin hengästymättä kahdesti, lavalla yksi kerta tuntuu ja näyttää kevyeltä. Pidä pieni tauko, ja toista tanssisi jälleen kahdesti.
6. Pidä tauko. Parin minuutin jälkeen venyttele ainakin vartti. 

Ja viimeinen kohta:
Älä treenaa näin enää kaksi päivää ennen kisoja. Tässä vaiheessa lihasmuistin pitäisi jo tietää, mitä tehdä.

No, tuohon on vielä aikaa - samoin kuin on kisoihinkin - mutta hyvä se on pitää tuokin mielessä. Ja luulenpa, että noudatan tuota ohjeistusta. Saatan kuulostaa vähän surkealta, mutta minä tarvitsen tällaisia listoja ja oppaita, jotta touhusta tulee edes puolivillaisesti jotain. 

Nyt kun vielä saan listat kalenterin välistä ja blogimaailmasta siirrettyä tähän todelliseen maailmaan. Ens viikolla alkaa! Pitäkää peukkuja!

***

Niin ja joo! Ystäväni neiti L:n blogista kävi tänään ilmi, että Lontoossa tanssineet ovat saaneet itselleen diplomin osallistumisestaan kisoihin. Myäääh, en mä vaan mitään saanut. Ja kangasmerkinkin olivat saaneet! Myääääh toistamiseen! Pitääkö tässä ihan itse muistaa vanhana mummona kiikkustuolissa, mitä sitä tuli nuoruudessaan tehtyä, kun seinällä ei ole diploomia muistuttamassa asiasta?