maanantai 21. heinäkuuta 2014

Irkkutanssi - sitä jalkojen sätkyttelyä, right?

Kävimme sunnuntaina kaveriporukalla todistamassa historiallista hetkeä, eli Monty Python -koomikkoryhmän viho-viho-viho-viimeistä live-esiintymistä O2-areenalla Lontoossa. Emme tosin lentäneet Lontooseen, vaan saimme nauttia hulvattomasta show'sta Finnkinon välityksellä ihan täällä Turussa.

Koska porukkamme on pitkän linjan Monty Python -faneja, päätimme myös pukeutua teemaan sopivasti. Neiti I. pukeutui Brianin elämä -leffan Brianiksi, ja minä sekä neiti E. saman elokuvan kivittäjänaisiksi. Tähän tapaan:

Kuva: Maria V.

Kuva: Maria V.

Mutta mutta. Tarkoitukseni oli kirjoittaa irkkutanssista tässäkin yhteydessä. Yksi show'n odotetuimpia sketsejä (tai no, ainakin me odotimme sitä) oli "Every Sperm Is Sacred", joka piruilee katolisten ehkäisysäännöille. Alkuperäisessä sketsissä 63-lapsisen perheen pää yrittää selittää jälkikasvulleen, miksi vanhemmat eivät käytä ehkäisyä. 

Show'ta varten laulavat lapset oli korvattu laulavilla ja tanssivilla aikuisilla. Meidän riviltämme saattoi kuulua vähän tavallista äänekkäämpää hihkuntaa, kun nämä aikuiset - arvasittekin ehkä jo - ryhtyivät tanssimaan irkkua!

Hiii!


Okei, eihän se parasta mahdollista ollut, mutta ihan selvästi lahjakkaat ammattitanssijat olivat harjoitelleet enemmänkin kuin pelkkiä peruscutteja ja hop-backejä, jotka tuntuvat olevan populaarikulttuurissa ne suosituimmat askeleet.

Nämä Monty Pythonin tanssijat tekivätkin peruskliseiden lisäksi rockeja ja keijuja, ja me hihittelimme partojemme takana. Kerrankin tanssia varten oli nähty edes hieman vaivaa, eikä tehty irkkutanssista sitä helpointa mahdollista pilaa. Tiedätte kyllä; "tanssijan" jalat sätkivät sivuille ja sitten loikitaan paikoillaan. Heh heh, irkkutanssia.
 
Siitäpä sain syytä pohdiskella, että irkkutanssille on kyllä ilmeisen helppo piruilla eri leffoissa, tv-sarjoissa ja keskusteluohjelmissa. Katsokaas vaikka tätä listaa:


Conan O'Brian opettelee irkkutanssia (kelaa kohtaan 2:37).



Family Guyn episodi pisti papitkin tanssimaan.



Kyproslaiset isä ja poika pistivät britit sekaisin Talentissa:



Simpsoneissa katolisten taivas täyttyy irkkutanssijoista (tätä en saanut Youtuben kautta toimimaan, mutta kelatkaa linkin video kohtaan 0:57):

http://www.liveleak.com/view?i=266_1193536860

Eikä sovi tietenkään unohtaa tämän vuoden Euroviisuja, joissa Irlanti lähetti lavalle kaksi jätkää nahkakilteissään tanssimaan... öh, irkkua?


Tosin sitä en kyllä ymmärrä, miksei Irlanti lähettänyt lavalle tanssijoita, jotka olisivat oikeasti osanneet irkkuaskeleita, sen sijaan että tekivät lajista tahatonta pilaa. Mutta oh well, kyllähän toi nauratti.

Kuten myös tämän listan kokoaminen. Enjoy!

Kerro toki, jos mieleesi tulee muita helmiä. ;)

maanantai 14. heinäkuuta 2014

"All right, Mr. De Mille, I'm ready for my closeup"

No niin. Haagiin on nelisen kuukautta aikaa. En tiedä, kuinka usein pääsen treenaamaan sooloaskeleitani, sillä kesän kerran viikossa -vuorot ovat nyt takanapäin. Seuraavaksi ryhdymme sumplimaan EM-kisojen ceiliryhmätanssitreenejä, ja siinä kiireessä voipi olla, että sooloaskeleet jäävät lapsipuolen asemaan.

Iiiih.

Olen kuitenkin ajatellut, että ei hätä ole tämän näköinen. Kesällä kävin viikoittain läpi askeleitani, ja vaikka esimerkiksi settini Jockey to the Fairin loppu on vielä "vähän" hakusessa, olen ollut luottavaisella mielellä. Että onhan tässä aikaa.

Olen myös saanut kesällä hyviä vinkkejä parin ongelmakohdan korjaamiseen, mikä on entisestään kasvattanut itsevarmuuttani. Myös se, että kerrankin päätin olla haukkaamatta planeetan kokoista palaa purtavaksi - eli keskityn "vain" neljään uuteen askelsarjaan kuuden tai seitsemän sijasta - on auttanut hermoparkojani.

Nyt hermoparat ovat hermoromahduksen partaalla.

Kesän viimeisissä yhteisissä treeneissä kuvasimme ystäväni neiti S:n kanssa kaksi tanssiani, lyhyet mutta teknisesti loputonta hiomista vaativat light double jigin ja single jigin. Askelsarjat ovat simppelit, jopa niin simppelit että jaksan hämmästellä sitä joka treenikerralla. "Riittääkö oikeasti tämä määrä askeleita?" "Onko tämä oikeasti intermediate-tason tanssi?"

Mutta koska tanssit ovat niin simppelit, niissä täytyy panostaa tekniikkaan hurjasti. Kun tuomarin vakuuttamiseen on vain silmänräpäys aikaa, täytyy tekniikan loistaa lavalta. Eli se iänikuinen litania 
  • aukikierto
  • korkealla varpailla
  • ojennetut polvet
  • vauhdikkaat ja voimakkaat skipit
  • hyvä ryhti 
  • jne jne jne

Muuten ihan kiva, mutta niillä videoilla ei näy mitään tuosta listasta. Sen sijaan kuvissa näkyy lysähtänyt, koukkupolvinen ja laiskasti laahustava täti.

AAAAERRRRGHGHGSLGHLSGHLOGHSLGLFBSLHB!

Mä en kuvaa itseäni enää ikinä. Tekniikkani ei ehkä parane, mutta ainakaan en ole itse sitä näkemässä.

Ministry of Silly Walks at your service.

Yks niistä harvoista kuvista, joissa en ole aivan täysin romahtanut lysyyn.
Vielä kun tuo varpaiden ojennus olisi ojennus, eikä tuollainen... mikälie.

Ylemmäs varpaille, nainen! Yyyyylemmäs! Ja kädet roikkuu kuin kaks kuollutta kissaa.


Jotenkin naamasta vähän näkee, että voiketunkillit.

Ja joo ei, tähän kuvagalleriaan ei otettu mukaan niitä kuvia, joissa olen lytyssä kuin liiskattu barbababa. Niitä olisi kyllä ollut tarjolla. Rutosti.

Lähtis lankuttaan. Taas.