Pentti tykkää tanssijoista

Itäharjun K-Raudassa palvelee hieno mies. Pentti ei paljoa puhu, mutta asiakasta hän palvelee vimpan päälle, vaikka sen vuoksi pitäisikin vähän koluta roskalaatikoita.

Tapasin Pentin tänään. Olin viettänyt viikonlopun selvitellen pitkään ja hartaasti vanerin ja lastulevyn eroja, sekä vertaillessa eri linoleumilaatuja. Opin uusia sanoja, kuten "virumisenkesto", ja sain tietää, että "Marmoleum Acoustic on kaksikerroksinen linoleumi, jonka on suunniteltu tarjoamaan jopa 14 dB:n askeläänenvaimennus". Yritin myös luntata autotuunanereiden foorumeilta, mikä olisi paras ja halvin äänenvaimennusmateriaali.

Tarkoituksenani oli rakentaa oma tanssialusta vanerista, liimasta ja muovimatosta mahdollisimman halvalla ja helposti. Tajusin nimittäin, että minulla on vain kuutisen tanssituntia jäljellä ennen Dublinia, EIKÄ SE RIITÄ! Nyt on aloitettava se hysteerinen tekniikan hiominen, joka olisi pitänyt aloittaa jo nii-iiin paljon aikaisemmin. Ja sitä varten tarvitsen noin neliömetrin kokoisen tanssialustan, jolla voin treenata myös kotonani.

Tänään oli sitten aika pistää teoriat testiin ja suunnata lähimpään rautakauppaan. Nakitin mukaan enemmän tai vähemmän vapaaehtoiseksi apulaisekseni siippani, ja suuntasimme läpi tuulen ja tuiskun Itäharjulle. Autoahan meillä hipeillä ei tietenkään ole. Kirosin jo valmiiksi vanerin raahaamista takaisin kotiin. Omien tekemisteni järkevyyttä tuli myös kyseenalaistettua muutamaan kertaan.

Räkä poskella saavuimme K-Rautaan. Ensimmäinen yhyttämäni myyjä opasti infopisteelle, sieltä kuulemma saisin apua. Ja kautta front clickien aiheuttamien mustelmieni, apua todellakin tuli! En päässyt edes lausetta loppuun, kun Pentti jo sinkaisi kohti lattiamateriaaliosastoa. Kipitin perässä ja yritin selittää tanssialustasuunnitelmastani. Pentti nyökytteli sanaakaan sanomatta ja kiskaisi esiin hyllyn välistä näytelevyjä. "Nämä ovat olleet kuormien päällä suojana, näitä saat ihan ilmaiseksi, senkus viet." Loistavaa!

Mutta entäs se äänieristys? Kerrostalon ylin kerros, parkettilattia. Niin paljon kuin haluaisinkin kostaa alakerran naapureilleni heidän *kröhöm* taidokkaat laulu- ja kitaratuntinsa, olen kuitenkin sielultani kiltti ihminen. Että jos jotain lattiahuopaa tai mattoa tai jotain, jota liimata alustan pohjaan... Pentti nyökkäsi jälleen, käveli hetken edestakaisin ja lopulta kaiveli hyllyn takana olevasta roskiksesta rullan muovimattoa. "Tämä oli jo menossa roskiin muutenkin, että mitään ei maksa". Änkyttelin jotain kiitoksen tapaista. Olin laskeskellut, että vaneri-liima-linouleumi-hässäkkä tulisi maksamaan vähintään 70 euroa, ellei enemmänkin. Nyt Pentti saatteli meidät kassalle, jossa pulitin vain epoksiliimasta 8,20 e.

Pentti. Oot niin paras.

Koko setti 8,20 €. Koko ei ole aivan 1x1 m, vaan 80x130 cm, mutta pystynpä ainakin treenaaman front clickejä, kun alustalla on pituuttakin. 

Koska alustan pinta oli todella sileä, sitä piti ensin hioa jotta liimalla olisi tarttumapintaa. Hiekkapaperit eivät purreet pintaan lainkaan. Onneksi työkalukaapista löytyi skeittilaudan "oteteippiä" tms. En kyllä tiedä, miksi.

 

  Pentti on nero. Muovimattoa oli lähestulkoon oikea määrä, vain pieni pala jäi yli. Kyllä nyt kelpaa töpsötellä!

Eka testaus samalla kun liimaus kuivuu kirjojen alla. Pikkasen pitää vielä ääntä, joten ehkä hankin vielä sitä linoleumimattoa suikaleen, jos jaksan. Mutta ilmaiseksi tanssialustaksi tämä on aivan voittamaton!

Ja jos joku tämän jälkeen tulee sanomaan, että vastaavan tai jopa paremman tanssialustan olisi saanut liikkeestä Y kaupungista X, niin... no, tämä on ihan itte tehty. Ja maksoi 8,20 €. Hyvään pyritään mutta priimaa pukkaa tulemaan. Sama mielessä Dubliniin.

Tanssialusta valmis.
Lentoliput ja majoitus varattu. 
Päiviä jäljellä: 41.