Sitte mä olin, että laskenpa huvikseni, montako viikkoa siihen on. 21. Kakskytäyks. Sellaset rapiat viis kuukautta.
Alle puoli vuotta!
Nyt olo on sitte sama kuin tällä tanssistudion luurangolla. Peittoihin vaan ja piiloon!
 |
Perjantaina oloa ei auttanut ollenkaan se, että treenit menivät täydellisesti penkin alle. Nerokkaasti jätin musiikin kotia, joten jouduin pyörittämään Youtubesta kännykälläni jotain sattumanvaraista irkkutilulilua. Akku oli ihan loppu slut, eli lopputunti mentiin ihan vaan päänsisäisen jukeboksin varassa. Eikä tanssimisestakaan tullut mitään, perustrebletkin tuntuivat mahdottomilta, ja raahauduin lattialla eteenpäin kuin ryhävalas. Hammasta purren vedin loppuun asti, vaikka turhautumisitku ei ollut kaukana. Kesällä sain hornpipen jo ihan siedettävään kuntoon, nyt siitä oltiin kaukana. Valovuosien päässä.
Mutta ei auta itku markkinoilla, tai feisissä. Tästä ei voi kuin parantaa. Kotimatkalla otin "inspiraatiokuvan" betoniporsaasta - kyllä se flow sieltä löytyy ja sitten lennetään tanssilattialla kuin keijukainen!
Ja ei, en minäkään ymmärrä miks toi luuranko on salin nurkassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti